19.2.2016

Ryteiköstä tontiksi

Lumipeite on (onneksi) pysynyt maassa tämän vuoden. Vaikka maa on vielä valkea, voin jo nähdä mielessäni sen ihana pihan, jossa nurmi vihertää, omena puut kukoistaa, kasvimaalla kasvikset kasvaa ja rantaan laineet liplattaa. Myös sen rantasaunan piipusta nousee savu!

Haaveilu on todettu ihmismielelle hyväksi, mutta edellä haaveiltuun on vielä matkaa. Pitkästi. Tosi asia oli, että tontti oli meidän katseluvaiheessa todellinen ryteikkö! Rämmimme viime kesänä ryteikössä kumpparit jalassa, vesisateessa miljoonaa hyttystä huitoen ja yritimme saada jonkin käsityksen tontista. 


Kaupat tehtyä mies laittoi sahan laulamaan ja uhrasi itsensä hyttysille aina kun vesisade piti taukoa. Siinä taisi vierähtää useampi kesälomapäivä. Sen myötä myös risukasaan alkoi aurinko paistaa ja tontti alkoi hahmottua entisestään. Metsäkone kävi loppukesästä vierailulla, isäni kuljetti traktorilla risut. Rantaa oli jo näkyvissä! Kävimme jopa veneellä tontilla. Hmm... kyllä tämä tästä!

 
Syksy koitti ja kaivinkone kävi tekemässä  ensimmäiset maansiirtotyöt, jotta keväällä päästään hommiin ajoissa. Sen koomin tontilla ei ole kummoisia tapahtunut. Se miten projekti on edennyt, on tapahtunut paperilla. Suunnitelmia, lupa-anomuksia, sopimuksia, säädöksiä... niitäpä hyvinkin!

 P.S. kännykuvien laatu on, noh, surkea!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti